Tässä kuva arkistojen kätköistä tuosta terassista.
Minua vanhoissa taloissa on aina ihastuttanut kuistit. Niinpä päätimme tehdän meillekin kuistin. Tosin koska meidän pääsisäänkäynti on talon toisella puolen, totesimme tarpeettomaksi tehdä tälle kuistille uloskäyntiä.
Lisää arkistojen aarteita...
Kuistin rakentaminen ei ollut mikään mahdoton juttu, mutta lupaprosessi kaikkine kommervenkkeineen oli melkoinen paperien pyöritys!
Vanha puusohva on peräisin mieheni mummulasta.
Ystäväni aikanaan esitteli minulle lasisen aarrepurkin ja se on todella tarpeellinen pienen pojan taskujen tyhjennykseen. Ensin meillä oli aarrepurkki vain mökillä, mutta nyt sellainen löytyy kotoakin. Sinne säilötään kaikki pienet ihmeet joita maailmalta löytyy...
Vanha ulkoseinä ikkunoineen jäi kuistin seinäksi.
Lyhdyt tuovat kivasti valoa ikkunalle.
Kuistilla luonnollisesti paljon ikkunapinta-alaa. Ikkunoita kiertää ikkunalaudat,
joihin on kiinnitetty verhotangot. Verhot on tuunattu vanhoista pitsilakanoista.
Kuistille tuli korkeampi huonekorkeus kuin meillä muualla, joten sinne tuli kattoon Maija Poppasen hengessä tuunattu sateenvarjo valaisin. Valoteho noissa pikkutimanteissa tosin ihan olematon, mutta tunnelmaa luo...ja kirkkaat kattovalothan yleensä on vain siivousta varten!
Annika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti