keskiviikko 30. syyskuuta 2026

Syyskuu

Syyskuuhun on kuulunut melkoisesti erilaista hoivaa ja huolenpitoa. On huolehdittu mökki talvikuntoon, pojalle asu helmikuun vanhojenpäivä tansseihin, isälle apuvälineitä kotiin ja oma auto muutaman mutkan kautta käyttökuntoon. Omaa terveyttänikin olen hoitanut sekä Pirhan omalääkärin että yksityisen hammaslääkärin välityksellä. Ja tämän kaiken lisäksi ihan normaali arki töissä ja kotona. Huomaan olevani selvästi jo aika uupunut tässä kohtaa syksyä, vaikka marraskuun märkyyteen ja pimeyteen on vielä matkaa melkoisesti. Keksin heti pari isoa syytä siihen, että jo nyt väsyttää kovin. Kesä ei tarjonnut helteitä, joilla minä aina lataan akkuni. Äidin kuolema ja siihen littyvät asiat verottivat myös isosti lomaani. Toisaalta olin tyytyväinen, että ne sattuivat juuri lomalleni, jolloin ehdin paremmin hoitamaan asioita. Eli niin kuin aina asioilla on puolensa ja puolensa.


Meidän oman omenapuun koko sato kuvassa. Harmittavasti en ole saanut kahdesta pihaamme istuttamastani omenapuusta satoisia. Tykkäisin kovasti valmistaa kaikenlaista omenoista, mutta raaka-aineen suhteen on turvauduttava kaupan tarjontaan. Kyllä noista oman puun omenoista yhden omenakaurapaistoksen valmisti. Jaksan kuitenkin vielä uskoa, että jonain vuonna minullakin puut notkuvat runsaan sadon vuoksi ja hella kuumana loihdin omenaherkkuja.


Villiviinissä taas upea väriloisto. Kesäkalusteet keräilin jo varastoon ja istutukset vaihtuivat kesäkukista callunoihin.


Ystävät ja mukavat tapahtumat ovat todella tärkeitä mielen piristäjiä minulle. Kivoja juttuja on ihana varailla jo hyvissä ajoin, sillä odottaminenkin on osa piristystä. Ystäväni laittoi minulle tässä yhtenä aamuna viestin, että ensi kesänä Hämeenlinnan kesäteatterissa on luvassa meille erityisen hyvä esitys. 


Kolmet lenkkitreffit mahtui syyskuuhun. Kahdet kuljettiin ihan näissä minun kotimaisemissa, mutta yksi lenkki tehtiin Vuoreksesta lähtien ja samalla tuli hiukan nähtyä oman lapsuuteni ulkoilumaastoja mm. Suolijärvi, jonne oli hirveän pitkä matka hiihtää!! 


Suosikki ravintolaani Masuun mentiin miehen kanssa yhdessä tapaamaan ystäväpariskuuntaa. Ruoka oli taas vaan niin niin hyvää. Kiireetön syöminen ja mukava jutustelu ihanien ystävien kanssa - tälle olisi ihana löytää enemmänkin aikaa.


Reilu viikko ja sitten koittaakin syysloma! Nyt ei lähdetä perhereissuun, vaan mies tekee töitä koko viikon. Olen kuitenkin saanut mahdutettua lomaviikolle sekä sitä ympäröiviin viikonloppuihin mukavia puuhia sekä perheen että ystävien kanssa.

Annika

maanantai 31. elokuuta 2026

Elokuu

Loma loppui ja arki alkoi elokuussa. Päivittelen vielä tuonne Ainoranta blogin puolelle mökkeilyyn liittyviä elokuun kuulumisia.

Heti ensimmäisenä päivänä töissä, laitellessani luokkaani kuntoon onnistuin nyrjäyttämään vasemman nilkkani oikein perusteellisesti. Koko elokuu menikin sitten nilkkaa parannellessa. Onneksi lääkäri sanoi, että liike on lääke, joten kivun antamissa rajoissa olen touhunnut normaaliin tapaan ja lenkeillä käynyt sekä palannut kesätauon jälkeen pilatestunneille.

Liutun juhlatalo Teiskossa on ollut jo monta kesää ns. kesäkohteita listallani. Nyt ystäväni Annen ehdotuksesta vihdoin pääsin sinne. Ihana putiikki täynnä sisustus tavaraa sekä antiikki/vintage tuotteita. Kahvilassa oli tarjolla vaikka mitä herkkuja, mutta tietysti pullahiiri valitsi korvapuustin.






Maisemakukkapellot ovat suosikkejani näin elokuussa ja erityisesti sellaiset, joista saa poimia kukkia. Omassa kotikunnassa ei valitettavasti saa kukkia poimia, mutta onneksi ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella eli lähikunnista löytyy peltoja joista saa poimia. Vielä kun bongaisin auringonkukkapellon, josta saa poimia...




Huoli omista vanhemmista ja heidän terveydestään kuuluu selvästi ihan kiinteänä osana tähän ikävaiheeseen. Elokuussa sain äidin asiat päätökseen ja nimikin on jo kaiverrettuna muistolehdon kiveen. Isä päätyi elokuun lopussa sairaalaan, mikä on toisaalta hyvä juttu, koska nyt tutkitaan perusteellisesti ja mietitään parhaat hoitokeinot. Samanlaisen reissun sairaalaan teki elokuussa myös Reino, joka jo kotiutui 1,5 viikon jälkeen ja sai uusia hoitoohjeita sekä tukea ja apua. Me viisikymppiset alamme huolehtimaan vanhemmistamme ja se kuuluu tähän elämän kiertokulkuun. Omalta kohdalta voin sanoa, että ei ole helppoa vaihtaa näitä neuvojan ja huolehtijan rooleja päittäin omien vanhempien kanssa.



Viikonloppuna vietettiin venetsialaisia. Meillä se tarkoitti veneen nostamista ylös järvestä ja siten veneilykauden päätöstä. Tämä taas tarkoittaa joka syksyistä Tetristä kotipihassa. Syys-lokakuun ajan pihasta löytyy kaksi autoa, yksi vene, yksi jetti ja yksi peräkärry. Ja yhtään ei asiaa helpota se fakta, että poika saa ensi kesänä ajokortin ja sen myötä tähän peliin liittyy yksi auto lisää.


Syyskuu on ensimmäinen syksy kuukausi. Jälleen yksi kesä on päättynyt.

Annika

maanantai 15. kesäkuuta 2026

Kuistiremppa

Viisitoista vuotta sitten syksyllä kotimme kadun puolella oleva avoterassi muutettiin ns. kuistiksi eli rakennettiin sisätilaksi. Kuisti se ei kuitenkaan ihan virallisesti ole, sillä sieltä ei pääse enää ulos. Olohuoneesta oli kulku tälle katuterassille ja nyt tuo kulku on kuistille, mutta ei enää sen pidemmälle. Silloin halusin, että vanha ulkoseinä saa jäädä ihan ulkoseinän näköiseksi ja se vain maalattiin valkoiseksi. Myöhemmin mieheni katui, että oli suostunut vaimon ajatukseen, sillä ulkoseinä keskellä sisätiloja ei eristänytkään ihan toivotulla tavalla ja päästi melkoisesti kylmää pakkasilla sisälle. Mies jo useamman vuoden ajan suunnitteli seinän lisäeristämistä. Tänä keväänä koitti oikea hetki tälle rempalle.


Tältä seinä näytti rempan alkaessa.


Ja tältä näytti pari kuukautta meidän olohuoneessa.


Ensiksi purettiin ikkunan puitteet sekä koristelistat ja eristysteipattiin kaikki saumat.


Eristelevyt asennettiin vanhan ulkoverhouksen päälle. 
Tätä projektia varten piti tietysti hankkia omat rakennustelineet, 
koska viistokaton yläosa ulottuu neljään metriin.


Maalaus ja tapetointi meidän perheessä kuuluvat minun remonttivastuualueeseen. Minulla hommat etenevät reippaaseen tahtiin ja siksi pohjamaalaus vaiheesta ei tullut kuvaa napattua. Mies oli sitä mieltä, että seinä jäisi ihan maalipinnalle. Minusta se ei sopinut kuistin tyyliin, jossa muut seinät ovat valkoista helmiponttipaneelia. Neljän metrin seinäkorkeus asetti kyllä tämän tapetoijan hiukan tuumailemaan asiaa. Koska levytyksestäkin seinään tuli saumakohta, niin päätimme hyödyntää saman kohdan tapetin kanssa ja peittää sen lopuksi koristelistalla. 


Tapetiksi halusin näyttävän, mutta joka vuoden aikaan sopivan perinnetapetin. 
Boråstapettien mallistosta löytyi tämä ainakin omaa silmää miellyttänyt kasvikuosi.


Seinä tuli valmiiksi ja sähkömies kun vielä saadaan kutsutuksi niin kaikki on valmista.


Sähköjen puuttuminen ei estänyt minua sisustamasta tilaa takaisin käyttöön 
ja samalla palauttamaan olohuonetta olohuoneeksi.


Sisustus on siis vanha tuttu, uutta vain tuo seinän tapetti. Tilan ilme kuitenkin päivittyi kivasti! 
Seuraava remppaprojekti ei onneksi ole vielä suunnitteilla, 
mutta kyllähän niitä omakotitalon ja mökin omistajana yleensä ilmaantuu enemmin tai myöhemmin.

Annika

tiistai 2. kesäkuuta 2026

Toukokuu

Toukokuun toisena viikonloppuna vietettiin äitienpäivää. Sain lahjaksi perinteisen terassihortenssian. Herkullisen äitienpäivämenun nautimme ravintola Pazzissa Kangasalla. Lounaan jälkeen menimme vielä kahville mummilaan. 





Omalle äidilleni laitoin postitse kortin, joka nykyään alkaa olla jo harvinaista ylellisyyttä. Puhuin myös pitkän äitienpäiväpuhelun hänen kanssaan. Seuraavana aamuna äiti päätyi sairaalaan ja kuoli pitkän sairauden uuvuttamana 24.5.


Äitini sairasti kaksi vuotta vuodepotilaana aktiivisen kotisairaanhoidon turvin. Tuona aikana hän myös ehti valmistautua kuolemaansa ja laatia meille läheisille tarkat ohjeet. Näiden ohjeiden mukaan lähdimme sitten hoitamaan asioita.


Mökkikausi saatiin toukokuussa käyntiin. Helatorstaina siivottiin ja pari viikonloppua ehdittiin jo mökillä viettää. 


Töissä toukokuu on varsin kiireinen ja siihen sisältyy paljon erikoisohjelmaa. Palavereita pidettiin, kevätjuhla juhlittiin ja vielä kuun lopussa jaettiin todistukset. Kesäloma alkoi mutta varsinaiseen lomafiilikseen pääseminen saattaa nyt ottaa aikaa, kun loman alku on tällä kertaa vähän erilainen.



Kauniit muistamiset, joita sain oppilailta piristivät mieltä. Mökille sain paljon kesäkukkia, jotka ovat erityisesti tämän open mieleen.


Kuistiremontti eteni toukokuussa minusta varsin verkkaisesti, mutta eteni kuitenkin. Pohjamaalaus, tapetointi sekä lattialankun maalaus olivat minun panokseni tähän remonttiin.

KESÄ & LOMA
ovat täällä, joten aika nauttia kummastakin!

Annika

perjantai 1. toukokuuta 2026

Huhtikuu

Kuukausi alkoi pääsiäislomalla ja minunkin ääni palautui, joten pääsin nauttimaan lomasta. Pääsiäisenä vietettiin aikaa lähinnä kotona. Poikettiin lounaalla ja kahvilla isoäidin ja isoisän luona. Pääsiäispäivänä saimme kaveripariskunnan meille brunssille.





Joka vuotisen kevään merkkien bongailun aloitin sinivuokoista. Seuraavaksi näin leskenlehtiä, sitten valkovuokkoja ja viimeisenä hiirenkorvia useissa puissa.


Yhtenä kevään merkkinä voi myös pitää renkaiden vaihtoa. Tällä kertaa autoni renkaat vaihtoi poika ja isä toimi vain virallisenavalvojana.


Mieheni on jo pitkään suunnitellut kuistin yhden seinän lisäeristämistä, sillä kovilla pakkasilla sieltä puskee melkoisen viileää ilmaa koko alakertaan. Nyt oli sitten se aika että tuumasta siirryttiin toimeen. Pojan kanssa ensiksi tyhjennettiin kuisti ja kyllähän sitä tavaraa noinkin pieneen tilaan melkoisesti mahtui. Olohuoneemme muistuttaa jälleen enemmän varastoa kuin viihtyisää oleskelutilaa. Vaikka kuisti on pieni neliöiltään on siinä katto tavallista huonekorkeutta korkeammalla. Täytyi siis hommata tellingit. Huhtikuussa mies teki purkutöitä ja tiivisti sekä lisäeristi koloja ja rakoja. Vappuna pitäisi alkaa varsinaisten eristelevyjen asennus. Sitten joskus on vielä luvassa minulle pohjamaalausta sekä tapetointia.





Viime kesänä en pyöräillyt kertaakaan. Tänä keväänä päätin pyöräillä kahvila Tyyneen, jonne kaverini oli kutsunut minut kahville. Tuosta tulikin semmoinen reilu kymmenen kilometrin lenkki eli hyvä alku tälle pyöräilykesälle 😉


Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna olin Sarin kanssa Tuulensuun palatsissa säveltäjä Olli Lindholm show & dinner konsertissa. Ruoka oli maistuvaa, konsertti taustatarinoineen mielenkiintoinen ja seura tietysti hyvä!




Alkujaan suunnitelmanamme oli käynnistellä mökkikautta vappuviikonloppuna. Pojalla on koulun vappubileet hieman yllättäen vasta vappupäivänä, joten jäimme kotiin viettämään vappua hyvän ruoan sekä virkistävän remontin merkeissä 🎈



Jälleen ollaan tässä kohtaa vuotta, että kesäloma häämöttää neljän viikon päässä! Eiköhän toukokuussa ehditä jo mökillekin haistelemaan kesätuulia...

🎈Hauskaa vappua! 🎈

Annika