Vanajanlinna

Viikko sitten kolme ihanaa ystävääni järjestivät minulle upean synttäriyllätyksen. Minut noudettiin kotoa iltapäivällä ja olin saanut hiukan ohjeita mitä varata mukaan ja että kyseessä on noin vuorokauden mittainen reissu.

Päädyimme Vanajanlinnaan, jossa majoituimme upeaan neljän hengen huvilaan. Ohjelmassa oli runsaasti kuohuvaa juomaa, herkuttelua, saunomista ja ihanaa yhdessäoloa tässä mahtavassa seurassa 💕

En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Vanajanlinnassa. Oli hienoa kun linnassa sai vapaasti kulkea ja tutustua upeisiin tiloihin, joista osa oli minulle televisio-ohjelmista tuttuja.

Illallinen nautittiin linnan Carl Wilhelm ravintolassa.

LOHI, SIIKA & KURKKU

Sokerisuolattua lohta ja siikaa, mirinillä marinoitua kurkkua & kirjolohenmätiä 

NAUTA & PALSTERNAKKA

Suomalaista naudan sisäfilettä, mausteinen pastilla, palsternakkaa paahdettuna ja pyreenä & sherrykastiketta

LAKRITSI & SITRUS

Lakritsikreemiä, porkkana-appelsiinilientä & sitrus cremeaux

AAMIAINEN

sisälsi monipuolisesti kaikkea ihanaa...ja amerikkalaisia pannukakkuja, jotka ovat mulle must juttu.

Miten mahtavia elämyksiä olen saanut kokea tämän syntymäpäiväni johdosta! Ja vielä on yksi kiva juttu tämän teeman tiimoilta varattuna kalenterista...

💝 KIITOS ihanat ystävät 💝

Synttärijuhlintaa...

 . . . on sisältynyt viime päiviin melkoisesti. Ihania yllätyksiä ihanilta ystäviltäni sekä perheen kesken oli vuorossa mieheni syntymäpäivän vietto.

Viikko sitten lauantaina suuntasimme ystäväni autolla kohti Jyväskylää. Suunnitelmissa oli hiukan hiljentää ensin Muuramen kohdalla ja poiketa ostoksilla muutamassa minun suosikissani: Annival & Ommellinen ja sen jälkeen jatkaa Jyväskylän keskustaan, jossa ystäväni halusi tarjota minulle synttärilounaan. Reissu ei kuitenkaan toteutunut ihan suunnitelmien mukaan. Ystäväni auto alkoi yllättäen temppuilla menomatkalla ja sen seurauksena varovaisesti pystyimme käymään nuo Muuramen kohteet, jonka jälkeen kiltisti palattiin kotimaisemiin. Maittava lounas nautittiin Kangasalla ravintola Pazzissa. 

Reissu oli kuitenkin oikein onnistunut, sillä matka vähän tavallista hitaammalla nopeudella mahdollisti lisää mukavaa jutustelua. Muutamat hyvät ostokset tuli tehtyä ja ei sitä tosiaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan saadakseen hyvää ruokaa!

Tiistaille olin saanut toiselta ystävältäni ohjeen olla illalla sovitusti valmiina noudettavaksi. Pukeutumisohjeeksi oli annettu normaalit ns. kaupunkivaatteet mutta ei mielellään valkoista. Tällä kertaa kyyti vei turvallisesti kohteeseen eli ravintola Tiiliholviin Tampereelle. 

Tampereen Ravintola Tiiliholvi tarjoaa ainutlaatuisen ja aistillisen ruokailuelämyksen komean jugend-talon tunnelmallisessa kellarissa. Tällä illallisella ei kuitenkaan ruokailla täysin perinteisissä merkeissä, sillä ateria nautitaan pilkkopimeässä.

Illallinen pimeässä vahvistaa makuaisteja ja on tavallisesta ravintolavierailusta poikkeava kokemus, joka muistetaan vielä vuosien päästä. Kun näköaisti on poistettu pelistä, illallisvieraat voivat keskittyä edessä olevaan ateriaan täysin uudella tasolla ja arvostaa ruoan koostumusta, makua ja aromeja paremmin kuin koskaan ennen.

Mitä elämyslahja sisältää?

Elämyslahja sisältää kolmen ruokalajin yllätysmenun pilkkopimeässä ravintola Tiiliholvissa. Osallistujat pääsevät siis maistelemaan ruokaa pimeydessä ilman tietoa siitä, mitä suuhunsa laittavat.

Pääsin siis osalliseksi täysin pimeestä uudesta kokemuksesta. Alkuun meille tarjoiltiin keittiön tervehdyksenä Belungalinssiä, graavitaimenta sekä Ponzumajoneesia. Alkuruokana oli bataattikeitto. Pääruokana häränpaistia, paahdettua perunaa, kasviksia sekä pippurikastiketta. Jälkiruokana sitruunakakkua ja marenkisorbettia. Yllättävän siististi tuli ruokailtua! Haastavinta oli leikata lihasta sopivia suupaloja. Myös jälkiruokalautasen sorbettipallo luiskahteli lusikalta pahasti karkuun. Sormet toimivat "silminä", sillä mitään annoksista ei kerrottu ennakkoon, vaan tunnustelemalla sait selville tarvitaanko lusikkaa vai haarukkaa? Oli myös jännä huomata kuinka aivot yrittävät kovasti saada silmiä näkemään eli pää pyöri ja silmät yrittivät löytää jotain näkyvää.

Tänään on jälleen juhlittu omalla perheellä, sillä nyt on mieheni syntymäpäivä. Ensiksi menimme elokuviin katsomaan Luottomies elokuvan ja sen jälkeen käytimme aiemmin nimipäivälahjaksi saamamme ravintolalahjakortit ravintola Haraldissa.

Sekä elokuva että ruoka olivat meidän makuun. Haraldissa tuli maisteltua kilvellinen pääruokaa sekä jälkiruokaa. Poika popsi hirviburgerin.

Nyt tuntuu, että on tullut nautittua ravintolaruokaa melkoisesti viime päivinä. Huomenna ollaan vaan kotona ja syödään itsetehtyä pasta bolognesea.

Annika

50

Vietin tässä viikolla ihanan ja ihan minun toiveideni mukaisen synttärivuorokauden. Olin jo aikaa sitten päättänyt, etten järjestä mitään juhlia. Koska kuitenkin ansaitsin palkallisen vapaapäivän tämän merkkipäivän johdosta. Halusin päivästä erityisen. Ja kun itse suunnittelee ja varaa, niin priimaahan siinä vaan syntyy! Mies hoiti mukisematta kaiken maksupuolen, joten meillä oli oikein toimiva työnjako näissä kemuissa.

Tiistaina juhlapäiväni aattona minua muistettiin töissä työnantajan, ammattiyhdistyksen sekä työkaverien toimesta. Työnantaja tarjosi kakkukahvit, kukkakimpun sekä lahjakortin. Työkaverit muistivat myös lahjakortilla sekä onnittelulaululla. Ammattiyhdistykseltä sain kukkakimpun sekä lahjakortin.

Mieheni kanssa suuntasimme alkuillasta Tampereen Viinikkaan hotelli Lillaniin. 

Hotelli tarjosi meille lasilliset kuohuvaa ja sen jälkeen suunnistimme bussilla keskustaan ravintola Masuun.

Valitsimme ravintolan pisimmän menun (Nagai), jossa oli huimat yhdeksän ruokalajia.

Ravintolan henkilökunta oli koristellut pöydän teemaan sopien.

Tällä kertaa en kuvannut jokaista annosta, mutta tässä pari esimerkkinä.

Illallisen päätyttyä palasimme takaisin viehättävään majapaikkaamme.

Olin tarkoituksella valinnut huoneen, jossa oli kylpyamme ja nautin illalla vielä vaahtokylvystä.

Hotelliaamiainen oli erinomainen ja se käynnisti vasta oikean merkkipäiväni. 

Poika oli keskiviikkona normaalisti koulussa, mutta koulupäivän jälkeen poimimme hänet mukaan ja jatkoimme juhlintaa koko perheellä. Wayout pakohuoneessa ratkoimme The Train - seikkailun!

Kaupunkilegendan mukaan Tampereella liikennöi aikoinaan upea maanalainen höyryjuna, josta viimeiset raportoidut havainnot ovat 1900-luvun alusta. Sen jälkeen juna vaikuttaa kadonneen mystisesti jäljettömiin. 

Ullakkoa siivotessanne vanhan albumin välistä putoaa valokuva, jossa arvovaltaisen näköinen henkilö näyttää laukkuineen olevan astumassa junaan. Takapuolelle on raapustettu osoite: Rautatienkatu 27. Voisiko valokuvassa olla juuri tuo tarinoissa kuvailtu juna? 

Kiinteistön nykyinen haltija ei ole kuullutkaan kyseisestä höyryjunasta tai maanalaisesta lähtölaiturista, mutta lupaa päästää teidät tutkimaan kiinteistössä olevaa varastoa, jonka paikalla juna-aseman huhutaan toimineen.

Teistä kuitenkin tuntuu, että löydätte paikan päältä jotain muutakin kuin vain pelkän varaston…

Selvitettyämme mysteerin pakohuoneessa siirryimme nauttimaan hampurilaisateriat Amarilloon. Sitten olikin aika suunnata kotiin, sillä torstaina arki jatkui normaalisti. 

Kiitoset miehelle ja pojalle tässä ihanasta synttärivuorokaudesta💕

Annika