Toinen samalla kaavalla vietetty joulu luo kaiketi jo perinteen? Isovanhempien ikääntyminen on muuttanut jouluperinteitämme ja varmasti tulee tulee sitä tekemään jatkossakin. Nyt kuitenkin vietimme toisen peräkkäisen joulun tällä toimintamallilla.
Jouluaatto vietettiin ihan oman perheen kesken kotona. Aamulla tai ehkä paremminkin aamupäivällä nautittiin tukeva riisipuuro-aamiainen.
Sen jälkeen ulkoiltiin kauniissa talvisäässä. Minä kävin kävelylenkillä metsäpoluilla ja perheen miehet tekivät lumityöt ensin omasta pihasta ja jatkoivat vielä kentän kolauksella, jotta pystyivät hetken pelaamaan kiekkoa.
Jouluateria oli jälleen niin maukas ja täyttävä kuin sen kuuluikin olla. Iloa aterian valmistukseen sekä tarjoiluun toi uusi hyvin toimiva keittiö.
Vatsat täynnä oli aika perinteisen lautapelin. Minusta ei tullut hotellimiljonääriä, vaan poistuin pelistä ensimmäisenä ihan tyhjätaskuturistina.
Pelihetken jälkeen maistui joulukahvit herkullisen kakun kera.
Yhä teini odotti kovasti lahjojen avaamista, vaikka niiden määrä ja laatu on kovasti muuttunut aiempiin vuosiin verrattuna.
Ihania muistamisia pakettien kääreistä paljastui. Tuovat varmasti iloa pitkään joulun jälkeen!
Joulupäivänä otimme mummin kyytiin ja suuntasimme mummulaan Halikkoon viettämään iltapäivää yhdessä kahvitellen sekä joulupaketteja availlen.
Tapaninpäivänä tarjosimme joulukahvit isoäidille ja isoisälle täällä meillä kotona.
Joulu on nyt vietetty, mutta onneksi lomaa on jäljellä ja tuleviin päiviin monta mukavaa suunnitelmaa...
Annika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti