keskiviikko 27. joulukuuta 2023

Joulu 2023

Toinen samalla kaavalla vietetty joulu luo kaiketi jo perinteen? Isovanhempien ikääntyminen on muuttanut jouluperinteitämme ja varmasti tulee tulee sitä tekemään jatkossakin. Nyt kuitenkin vietimme toisen peräkkäisen joulun tällä toimintamallilla.

Jouluaatto vietettiin ihan oman perheen kesken kotona. Aamulla tai ehkä paremminkin aamupäivällä nautittiin tukeva riisipuuro-aamiainen.


Sen jälkeen ulkoiltiin kauniissa talvisäässä. Minä kävin kävelylenkillä metsäpoluilla ja perheen miehet tekivät lumityöt ensin omasta pihasta ja jatkoivat vielä kentän kolauksella, jotta pystyivät hetken pelaamaan kiekkoa.




Jouluateria oli jälleen niin maukas ja täyttävä kuin sen kuuluikin olla. Iloa aterian valmistukseen sekä tarjoiluun toi uusi hyvin toimiva keittiö.




Vatsat täynnä oli aika perinteisen lautapelin. Minusta ei tullut hotellimiljonääriä, vaan poistuin pelistä ensimmäisenä ihan tyhjätaskuturistina.


Pelihetken jälkeen maistui joulukahvit herkullisen kakun kera.


Yhä teini odotti kovasti lahjojen avaamista, vaikka niiden määrä ja laatu on kovasti muuttunut aiempiin vuosiin verrattuna.




Ihania muistamisia pakettien kääreistä paljastui. Tuovat varmasti iloa pitkään joulun jälkeen!


Joulupäivänä otimme mummin kyytiin ja suuntasimme mummulaan Halikkoon viettämään iltapäivää yhdessä kahvitellen sekä joulupaketteja availlen.


Tapaninpäivänä tarjosimme joulukahvit isoäidille ja isoisälle täällä meillä kotona.



Joulukortteja en tänäkään vuonna juuri lähetellyt, mutta jo perinteeksi muodostunut joulukuva toivotuksineen julkaistiin instassa.


Joulu on nyt vietetty, mutta onneksi lomaa on jäljellä ja tuleviin päiviin monta mukavaa suunnitelmaa...

Annika

ennen joulua...

 ... kävin ystäväni kanssa laulamassa Kauneimpia joululauluja Kangasalan kirkossa.




Kun toisen ystäväni mies oli estynyt lähtemään vaimonsa kanssa lauluyhtye Valkean joulukonserttiin Kangasala-taloon, minulle aukeni mahdollisuus mukavaa elämykseen.


Viikko ennen joulua oli jälleen aika koota ystävät yhteen ja nauttia meillä perinteiset jouluglögit.





Ja niin saavuttiin jouluun!

Annika

Syyllinen

Ainahan on hyvä vierittää syy jollekin toiselle, kuin myöntää vaikka että omasta saamattomuudesta on kyse. Tunnustin jo aiemmin, että tämä blogin päivittäminen on jäänyt minulla syystä ja toisesta viime aikoina melko vähäiseksi. Julkaisen nyt tässä teille syyllisen kuvan, joka on tehokkaasti estänyt viime aikaiset postaukset.


Olimme 19 päivää joulukuun alusta ilman laajakaista nettiyhteyttä. Toki kännykästä nettiä sai jaettua esim. tähän läppäriin, jolla näitä postailuja hoidan. Se oli kuitenkin huomattavasti normaalia hankalampaa ja kun oli tuossa joulun alla vähän kaikkea muutakin puuhaa...

Kun kuvassa himmeästi erottuva pieni sinertävä valo ilmestyi punaisen valon tilalle 19.12., meillä oli lähestulkoon bileet! Elämä teinin kanssa ilman nettiä ei ole helppoa!! Noin kymmenen puhelua/vikailmoitusta saatiin urakoida ennenkuin asia korjaantui. Nyt olen tyytyväinen, että netti pelaa mutta tuohon miten asia hoidettiin operaattorin puolelta en ole yhtään tyytyväinen.

Joulu tuli ja meni. Laitan nyt takautuvasti kuitenkin muutaman postauksen jouluun liittyen.

Annika

lauantai 9. joulukuuta 2023

Joulun odotusta perinteisin jutuin...

Huomaan, että minulle käy niin kuin niin monelle muullekin bloggaajalle, että tuon instan myötä tämä blogin päivittäminen jää kuukausi kuukaudelta vähemmälle. Kovasti haluaisin vielä löytää itsestäni tahtotilaa ylläpitää tätäkin. Ihan vain itseänikin varten, sillä minusta on kiva lueskella tätä sähköistä päiväkirjaani ja muistella menneitä.

Joulua kohti ollaan menossa...Kahden viikon kuluttua ollaan jo aatonaatto illassa. Tämä joulun odotus kaikkine valmisteluineen on ehkä nykyisin jopa merkityksellisempää kuin itse joulu. 


Marraskuun lopussa urakoitiin joulusiivous ja puettiin koti jouluasuun. Remontin myötä tulleet uudet pinnat helpottivat nyt siivousurakkaa.


Siivouksen päätteeksi maistui kauden ensimmäiset glögit ja tortut.


Vaihmalan joulutori ei pettänyt tänä vuonna eli sieltä löytyi juuri ne mitä lähdin hakemaan; havukranssi oveen ja minipiparitalo.




Vuosittainen naistenreissu jouluiseen Porvooseen oli jälleen niin ihana - kiitos ystävät 💓




Ravintola Salt oli valintamme tänä vuonna ruokapaikaksi ja toista kertaa yövyttiin hotelli Runossa.


Itsenäisyyspäivän aikaan influenssa kaatoi minut sohvalle vilttien alle, mutta kuumaa glögiä nautiskellen katseltiin Linnanjuhlat.



Taudin helpottaessa oli aika urakoida joulutarjottavia pakastimeen. Nyt on tehtynä: maustekakku, piparipullat, perunalaatikot sekä lihapullat. Vielä jos huomenna tekisi pari unelmatorttua.


Tänään olen saanut ihania onnitteluviestejä läheisiltä ja perheen miehet ilahduttivat kauniilla kukkakimpulla. Huomenna on vuorossa kauneimmat joululaulut Kangasalan kirkossa.

Joulumielellä
Annika