Vähän haikein mielin laitan näitä Jekun viimeisiä kuvia. Toisaalta taas laitan näitä hyvin helpottuneena, sillä luulen että tähän päättyy nämä äidin järjestämät joulukalenteri elämykset pojalle. Ensi vuonna meillä on jo iso yläkoululainen ja arvelen, että ei maksa vaivaa äidin enää värkkäillä näitä kalenteri ylläreitä.
Maanantaina seinäkiipeiltiin konvehtiaskelmilla.
Tiistaina Jekkua itseäänkin hirvitti kelkkailu kaiteella.
Keskiviikkona pojan ensimmäisen lomapäivän kunniaksi Jekku teki vähän paremman aamiaisen.
Torstaina Jekku otti rennosti koronamaski-riippukeinussa kuusen uusien valojen loisteessa.
Jekku oli todennut olonsa mukavan lokoisaksi riippukeinussaan,
joten hän jatkoi siinä köllöttelyään myös aattona.
Hänellä oli kuitenkin viesti pojalle. Viesti kertoi, että pieni yllätys oli piilotettuna johonkin kodissamme. Etsintöjen jälkeen poika löysi Minecraft joululehden viihdyttämään aaton odotusta.
Onneksi sentäs töissä saan jatkaa näitä kalenteritouhuja vuodesta toiseen.
Tässä kuva Jekusta viimeisenä työpäivänäni ennen lomaa.
Annika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti