Terveiset Pietarista!

Mieheni toiveesta lähdimme päivä Pietarissa risteilylle. Itse en ole ollut kovin innokas matkustamaan Venäjälle, mutta tämä viisumivapaa reissu kuulosti ihan siedettävältä. Majoituimme laivaan, jossa yövyimme kaksi yötä ja välissä olevan päivän vietimme Pietarissa. Mielenkiintoinen paikka tuo Itämeren Venetsia. Hallitsijasukujen luoma loisto kohtasi neuvostoajan karuuuden.

Lähtömaljat Princess Anastasialla Helsingissä

Nevajoki ja auringossa kylpevä Talvipalatsi

Talvipalatsi on melkoisen kokoinen rakennus. Emme lähteneet seikkailemaan sen 1057 huoneeseen = Eremitaasiin, vaan tyydyimme hämmästelemään vain ulkokuorta.

Pääesikunnan riemukaari

Gribojedovin kanavan varrella on Verikirkko

Venäjän suurimman kirkon rakennustyöt kestivät 40 vuotta. Siitä siis puhekielen toteamus rakennetaan kuin Iisakinkirkkoa kun urakka venyy.

Miten olisi päivä Tuhkimona? Kurpitsa vaunut valmiina...

Kullattuja kupoleja oli paljon muuallakin kuin Iisakinkirkossa

Suuri Obuhovin silta, joka kaikkiaan on 2824 metriä pitkä, näkyi satamassa,

kun suuntasimme paluumatkalle.

Taas ollaan yhtä reissua ja kokemusta rikkaampia. Seuraavat matkat taitavat ollakin mökkimatkoja, sillä tämä keväinen lämpö saa meidän mökkikuumeen nousemaan...

Annika

arki aamuja helpottamaan...

...hankin pojalle uuden päiväpeiton. Reilu kuukausi sitten jouduin luopumaan pojan vanhasta päästä vedettävästä sängystä. En tosin kokonaan, sillä säilön sen mökille, onhan kyseessä ukin lapsuusajan sänky. Poika kun kasvaa, niin pakko oli myöntyä runkopatjan hankintaan. Hän sai 90x200 kokoisen sängyn, että eiköhän tällä pärjätä jonkin aikaa.

Meillä pedataan aina aamuisin sängyt. Poika on harjoitellut petaamista, mutta tulos ei aina ole tyydyttänyt äidin "sisustussilmää". Törmäsin täällä netissä vetoketjulla pedattavaan päiväpeittoon. Peiton kansi kääritään yöksi sängyn jalkopäähän ja aamulla kansi suljetaan kahdella pitkällä vetoketjulla. Päiväpeiton sai vielä tilata ihan omilla mitoilla ja värivaihtoehtojakin oli runsaasti.
Jos kiinnostuit niin kurkkaa lisää tästä

Nähtäväksi jää toimiiko tämä niin hyvin kuin toivon...

Annika

Virvon varvon...

... huomenna on Palmusunnuntai ja meillä ollaan valmiita vastaanottamaan virpojia. Viime vuonna meillä poikkesi valitettavan vähän virpojia, toivottavasti nyt saadaan hiukan enemmän. Tai jos pojaltamme kysytään, niin ei haittaa vaikkei niin paljon käykään, sillä hän "uhrautuu" ja syö yli jääneet suklaamunat.

Annika

Terveiset Viikinkien kuninkaalliselta retkeltä...

...jonka suoritimme tänään makumatkana viikinkiravintola Haraldissa. Saimme mieheni kanssa maaliskuussa yhteisenä syntymäpäivälahjana lahjakortin (=oravannahkoja) Haraldiin. Kulunut viikko sisälsi melkoisesti kaikenlaista ei niin mukavaa, joten tämä kiva juttu oli hyvä nollaus viikon tapahtumille.

Valitsimme mieheni kanssa tuon Knuut Suuren menun pienin muutoksin. Mieheni nautti alkukeittoksi sienikeiton ja minä taas tein vaihdokin jälkiruokaan, kun kerran oli suklaakakkuakin saatavilla... Mustikkamoussella koristettua, suussa sulavaa suklaakaakkua, karamellisoituja pekaanipähkinöitä ja kuivattua vadelmaa, valkosuklaalunta sekä vadelmakastia. Poika söi lastenlistalta Aifurin lammassärää tikkuperunoilla ja jälkiruokana lätyn suklaajäätelöllä.

Alkuun tarjoiltiin nakerrettavaksi kovaa ruisvarrasleipää sekä sulatettua voita.

Jäämeren rapukeitto

Aifurin lammassärää

Nokipannukahvit

Iirien neidon suklaakaakkua

Kyllä nyt jaksaa purjehtia kohti uusia seikkailuja...

Nauttikaa kaikki aurinkoisesta lauantaista! Ensi viikolla saattaa taas olla talvi...hmm...ei kiva!

Annika