sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Kuistin...

...käyttö ja kalustus. Kuistimme käyttö on melko vähäistä ja kalustaminen kapeassa ikkunoilla vuoratussa tilassa melko haastavaa. Poikani tuumatessa, että miksi olen niin vähän kuistilla...rupesin tuumimaan asiaa. Kuistilla on mieheni mummulasta peräisin oleva vanha puusohva (ihana!). Tuo sohva ei asetu tilaan mitenkään muuten kuin, että katselet siitä ulos. Toki ulos katsominen on kivaa, mutta silloin kun haluaisi köllötellä sohvalla päiväunilla tai lukemassa, tulee tunne että on kuin näyttämöllä ohikulkijoille. Tästä se ajatus sitten lähti...

Työnsin sohvan kuistin takanurkkaan, joilloin kulma antaa hiukan suojaa sohvalla lokoiluun. Pöytä päädystä ikkunan edestä siirtyi pitkälle seinälle ja kulmahylly päädyn toiseen nurkkaan. Oikeastaan keskellä olevaa pientä pöytää (on muuten oikeasti kangaspuiden tuoli) lukuunottamatta kaikki kalusteet vaihtoivat hiukan paikkaa. Minusta lopputulos on kiva, mutta nähtäväksi jää lisääkö se kuistin käyttöä!?!







Pitäisiköhän heti keittää kahvit, napata yksi kirjastosta lainaamani kirja ja kääriytyä viltin kanssa lukemaan tuonne kuistin sohvalle...

Annika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti