Kap Verden reissulla poikani innostui keräämään melkoisen kokoelman simpukoita rannalta. Ja toki me vanhemmatkin touhuttiin siinä mukana, sillä olihan aina hienoa löytää hiukan harvinaisempi ja kauniimpi yksilö. Tarkoitus oli ennen kotiinpaluuta käydä hotellihuoneessa simpukat läpi ja valita kotiin tuotaviksi vain ne kaikkein ihanimmat. Kuitenkin kävi niin, että kaikki päätyivät matkalaukkuun ja kotiin. Nyt nuo simpukkapussit ovat pyörineet tämän pari viikkoa pöydän kulmalta toiselle. Toki niitä on esitelty isovanhemmille, heidän meillä käydessä, mutta muuten ne eivät ole oikein paikkaansa löytäneet.
Tänään kaivoin esiin vanhan Riihimäen lasin lasipurkin ja asettelin simpukat siihen. Rusetti ympärille ja koko komeus olohuoneen arkun päälle. Poika oli erityisen tyytyväinen, kun hänen aarteet päätyivät äidin sisustukseen.
Annika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti