Marraskuu

Marraskuu on usein pitkä, tylsä ja pimeä. Työvuodenkin osalta ehdottomasti yksi haastavimmista kuukausista, kaikki ovat väsyneitä. No nyt on taas selvitty yhdestä marraskuusta. Huomenna avataan joulukalenterin ensimmäinen luukku ja todellinen joulunodotus voi alkaa.

Minun marraskuuni ei toki ollut vain tylsyyttä. Tässä muutamia poimintoja kuluneelta kuukaudelta.

Isänpäivää juhlittiin kahdessa osassa. Omaa isääni käytiin onnittelemassa jo lauantaina pizzalounaan merkeissä. Sunnuntaina oli vuorossa juhlinta kotona. Päivänsankari sai toivoa ruokaa ja niin meillä oli lohkoperunoita sekä pihvejä pippurikermakastikkeella. Jälkiruokana oli creme brulee.

Marraskuussa talvi yritti tulla monellakin tapaa. Pakkasten myötä säilölumi leviteltiin ja innokkaat valtasivat kotikuntamme 0.5 kilometriä pitkän ladun. Tuota oravanpyörää oli hauska seurata kävelylenkillä. Hetkeksi koko kotipiha sai kauniin lumipeitteen, mutta kuun lopussa saimme vain plussakelejä ja vesisadetta.

Mieheni kanssa pidettiin ns. treffipäivä. Käytiin elokuvissa. Ihan päivänäytöksessä kunnon keski-ikäisten tapaan. Sitten lounaalla intilalaisessa ravintolassa ja museokorteilla Milavidassa sekä vakoilumuseossa.

Marraskuun toiseksi viimeinen viikonloppu meni joulusiivousta urakoidessa. Tässä kohtaa kyllä olen tyytyväinen, että koiraa ei enää ole ja lapsikin on jo lähes aikuinen. Vaikka siivottavaa aina riittää, on se kuitenkin jotenkin helpompaa. Tai sitten tällä ikänäöllä ei enää näe joka kohtaa riittävän tarkasti 😉

Tänä viikonloppuna koti puettiin jouluasuun ja perinteeksi muodostunut reissu Vaihmalan hovin joulutorille tuotti toivotun tuloksen eli ulko-ovi sai jälleen kauniin kranssin. Lahjaostokset alkavat olla hyvällä mallilla ja mukavia jouluisia juttuja luvassa tässä joulua odotellessa.

Tänään on vietetty myös mieheni nimipäivää, kun hänen virallinen nimipäivänsä on syntymäpäivänä. Juhlistamme sitten tätä toisen nimen päivää nimpparina ja synttäriä ihan vaan synttärinä. Lähdenkin tästä vohvelien paistoon, sillä täytyyhän juhlapäivänä olla herkkuiltapala.

Ihanaa joulun odotusta kaikille💖

Annika

Lokakuu

Lokakuun alku taisi mennä pitkälti lomaa odotellessa. Töitä paiskittiin. Minulla oli yksi lauantai työpäiväkin, joka meni koulutuksen merkeissä. Koulutuspäivän päätösosuudesta vastasi nykyisyysselittäjä Petri Rajaniemi. Hänen esityksensä oli mukaansatempaava. Se herätti ajatuksia, mutta sai myös itsessä esiin erilaisia tunteita.

Käy kurkkaamassa nettisivuilta lisää, jos kiinnostaa.

 Nykyisyysselittäjän nettisivut

Kaunista ruskaa oli nähtävissä niin kotipihassa kuin muuallakin ja ensimmäiset erät lehtiä kerättiin ruohonleikkurilla, loppukuusta käytettiin jo lehtipuhallinta.

Meidän hääpäivä osuu yleensä syysloman alkuun ja niin myös tänäkin vuonna. 17 yhteiselle aviovuodelle skoolattiin Italian auringon alla.

Syysloma viikko vietettiin koko perheellä Amalfin rannikolla Italiassa.

Kotiin palattuamme huomattiin, että jälleen kerran talvi oli yllättänyt autoilijat. Se tarkoitti renkaidenvaihtorumbaa meillä, jotta aamulla pääsisi turvallisesti töihin.

Työpaikalle oli asennettu loman aikana hienot kuvio-ulkovalot, jotka sopivat ensimmäisen työaamun pakkasteemaan oikein hyvin.

Ehdin olla vain pari päivää töissä, kun terveyteni päätti taas temppuilla pikkuisen normaalia enemmän ja sen takia tuli sitten vietettyä yksi (onneksi vain yksi) yö sairaalassakin.

Sateisen harmaita päiviä piristää se, että voi sytytellä paljon kynttilöitä ja nauttia niiden luomasta tunnelmasta.

Lokakuun viimeisellä viikolla näin kolmea hyvää ystävääni hyvän ravintola ruoan ja upean teatteriesityksen äärellä. Ravintola Maranga oli minulle uusi tuttavuus. Ruoka oli oikein hyvää eli sinne täytyy mennä uudelleen. Teatteriesityksen puvut, lavastus, valot, äänet siis ihan kaikki olivat huikeita. 

Monenlaista mahtui lokakuuhun. Lokakuussa tuli tälle Talvipesäblogillekin ikää 10 vuotta. Tämähän syntyi Ainorantablogin rinnalle, kun huomasin että olisi kiva postailla juttuja blogiin myös talvisin.

Nyt toivotan hyvää pyhäinpäivää! 

Annika