sunnuntai 26. tammikuuta 2025

Talvi vai kevät?

Tänä vuonna tuntuu vähän siltä, että oikeaa talvea ei tulekkaan. En toki kaipaa yhtään yli 20 asteen pakkasia, mutta kyllä minä tykkään, että tavella saa olla 5-10 astetta pakkasta ja luntakin ihan kunnolla.


Talvisina pakkaspäivinä meillä on ulkoiltu koko perheen voimin, tosin ei yhdessä. Mies lykkii suksia laduilla, poika suuntaa ulkojäille ja minä tallaan metsäpolkuja. Toki ulkoilua suoritetaan myös tämän talven liukkaudessa, vesisateen vihmoessa ja harmauden ympäröimänä. Eihän se kivaa ole huonolla säällä.



Tähän keskitalveen kuuluu myös pimeät illat, kynttilät, takkatuli, viltti ja villasukat.



Nyt kuitenkin on tammikuussa ollut todella keväisiä päiviä. Lumet sulaa, räystäistä valuu vesi, aurinko paistaa. Siinä väkisinkin tulee ajatus, että jos ei sitten kunnon talvea, niin kunnon kevät tilalle! Pelkäänpä, että tämäkään toiveeni ei toteudu, vaan tämmöistä puolivillaista keliä on luvassa ainakin seuraavat pari kuukautta.

Piristystä arkeen on siis haettava jostain muualta kuin ulkona vallitsevasta kelistä. Tulppaanit toimii aina! 👍 Ilmalämpöpumppu kuivattaa meillä kasveja niin sisällä kuin ulkona pystyyn. Ulkona varsin neulasköyhiksi ovat muuttuneet kartiovalkokuuset. Olohuoneessa olen saanut sanoa hyvästit jo useammalle viherkasville. Toki varmasti joku näppärä viherpeukalo pelastaisi nämäkin, mutta oma intoni ja energiani ei siihen riitä. Niinpä kun bongasin mainoslehdestä viherkasveja edulliseen hintaan, kävin hakemassa uudet ehdokkaat ilmalämpökylpyyn. Nyt otin tarkoituksella kolme ihan erilaista kasvia, jos vaikka joku noista ihan oikeasti nauttisi kuivasta ja lämppimästä tuulesta. Voi myös olla, että kun keväällä postaan kuvia olohuoneesta, ei kuvissa näy enää noista yhtäkään 🙈

Tämmöisin talviterveisin tällä kertaa...

Annika


lauantai 25. tammikuuta 2025

Porvoo

Tänä vuonna, tai oikeastaan kai pitäisi sanoa että viime vuonna, puhalsi uudet tuulet meidän Porvoon reissun suhteen. Vuonna 2024 ei tullut naisporukalla vierailtua Porvoossa. Perinnehän on ollut vierailla siellä marras- joulukuussa. Viime vuonna, kun syksyllä reissua ruvettiin jälleen suunnittelemaan, ei heti oikein kaikille sopivaa ajankohtaa löytynyt. Sitten heräsi villi ajatus, että entäpä jos mennään vasta tammikuussa? Tammikuuhan on perinteisesti pitkä ja tylsä kuukausi lomien jälkeen.

Niin sitten varaus tehtiin Runo hotelliin tammikuulle (17.-18.1.). Saatiin hotellihuone edullisempaan hintaa ja astetta isommassa kokoluokassa. Pikkuisen meitä kaikkia epäilytti tuo Vanha Porvoo. Olisivatko putiikit suljettuina ja koko kaupunki ihan talviunessa? Turhaan murehdimme! Kaikki putiikit olivat avoinna ja niissä oli jopa alennusmyyntejä. Kauduilla, kaupoissa sekä ravintoloissa oli mukavasti tilaa. Yhdessä tuumin tulimme siihen tulokseen, että jatkossa tullaan Porvooseen tammikuussa.


Tämän vuoden reissuun olimme mahduttaneet myös pienen yllätyksen maaliskuussa 50 täyttävälle ystävälle. Perjantain illalliselle saavuttuamme tarjoilija toi ennakkoon tilaamani juomat meille kaikille ja skoolasimme ystävän onneksi. Hän sai meiltä siinä myös yllätyslahjan eli seuraavana aamuna hänelle oli varattu hotellin Ullakko-spasta hemmotteleva kasvohoito.




Lauantaina nautittuamme ihanan hotelliaamiaisen, suuntasi tuleva synttärisankari kasvohoitoon ja me muut lähdimme poikkeamaan Runebergeillä. Minä pääsin vinguttamaan uudenkarheaa museokorttiani Runebergin kotimuseossa. Tämä on Suomen ensimmäinen kotimuseo ja se avattiin yleisölle 1882.




Valitettvasti Runebergit eivät olleet kotona, joten torttukahvit jäi juomatta 😉 Museovierailun jälkeen saimme rennon kauniin ystävämme porukkaan mukaan ja perinteinen kierros Vanhan Porvoon putiikeissa alkoi. Tällä kertaa omat ostokseni olivat varsin malitilliset. Pentikin lopetusmyynnistä -50% alesta lähti kotiin yksi kaitaliina ja pari tyynynpäällistä. Lisäksi työarkea piristämään hankin tikkari korvikset, jotka ovat kuin Chupa Chupsit pienennettynä.

Tämä oli oikein onnistunut hyvän mielen reissu!

Annika


perjantai 3. tammikuuta 2025

Vuoden 2024 lukuhaaste

Olen jälleen käyttänyt todella ahkerasti kirjaston palveluja ja luin 84 kirjaa vuoden 2024 aikana. Määrä oli täsmälleen sama kuin vuoden 2023 saldo. 

Lukemiseni koostuu edeleen ns. hyvän mielen kirjallisuudesta eli kevyttä, päätä nollaavaa luettavaa josta tulee hyvä mieli. Lukemani kirjat ovat myös ihan uusia eli pääasiassa kuluvana vuonna ilmestyneitä uutuus romaaneja. Olen selvästi koukuttunut kirjaston varausjärjestelmään ja parhaimmillaan (pahimmillaan) siellä on ollut yli 30 kirjaa varausjonossa. Tästä huonona puolena se, että niitä myös vapautuu luettavaksi ryppäittäin eli nytkin joululomalle oli aivan liikaa varaamiani kirjoja tarjolla. 

Seuraavan vuoden tavoitteekseni asetankin maltillisuuden tuon varausjärjestelmän kanssa. Nyt huomaan jopa hiukan stressaavani, että ehdin lukemaan kaikki hyvät kirjat silloin kun ne vapautuvat varauksesta minulle. Tilaan myös lehtiä ja olen huomannut että niiden lukeminen viivästyy, kun on kova paine vain urakoida aikataulussa noita kirjaston kirjoja. Tänä vuonna ehkä siis luen vähemmän, mutta ilman paineita ja kovaa aikataulutusta. 

Tässä vuoden 2024 lukemani kirjat:


Lukuintoa kaikille!

Annika