Toukokuu

Eilen saatiin toukokuu päätökseen ja samalla yksi ammattini kiireisimmistä kuukausista. Toukokuussa me opettajat aina päätämme vanhaa lukuvuotta mutta joudumme jo kovin suunnittelemaan ja valmistelemaan tulevaakin, joten tekemistä riittää. Töissä kevääseen kuuluvat retket, uusien oppilaiden kohtaamiset sekä juhlat todistustenjakoineen.

Ammattini iloja on se että pääsee ulos ja retkille. Nyt säät olisivat saaneet olla lämpöisempiä, mutta nuotilolla nautittu nokipannukahvi lämmitti.

Piristystä työarkeen toi myös perjantaiarvonnassa voitettu selviytymispaketti.

Lauantaina saatiin virallisesti lukuvuosi päätökseen ja nyt alkoi loma. Tunnustan kuitenkin, että menen vielä huomenna koululle järjestelemään tulevan vuoden luokkatilaani.

10.5. juhlittiin näyttävästi mieheni veljeä. Juhlat järjestettiin G Livelabissa ja tarjoilut sekä ohjelma olivat upeat.

Heti seuraavana päivänä juhlittiin meitä äitejä. Herkullinen aamiainen sekä terassihortenssia kuuluivat toiveisiini, jotka toteutuivat.

Olemme jo hiukan ehtineet aktivoitua kesäisten harrastustemme parissa eli patikointia & geokätköilyä on ollut ohjelmassa. Oriveden Isovuorijärvellä oli kivat patikointireitit ja löytyipä pari geokätköäkin.

Poikamme sai päätökseen 10 vuotta kestäneet musiikkiopinnot Pirkanmaan musiikkiopistolla. Taskuun jäi hyvän soittotaidon lisäksi taiteen perusopinnoista musiikin laaja oppimäärä. Myös peruskoulun hän sai päätökseen tyytyväisin mielin. Kesäkuussa selviää jatkuuko oppivelvollisuus toivotussa koulussa.

Toisille pitkä aika ja toisille taas lyhyt...

Koko perheen yhdessä tekemät jutut ovat nykyisin harvinaista herkkua, sillä teini ei enää juuri vapaaehtoisesti liiku meidän vanhempien kanssa. Elokuviin mentiin kuitenkin koko porukalla ja sen jälkeen vielä hampurilaisille. Ja kyllä Tomppaa jaksoi kolme tuntia katsoa!

Kesäkuu käynnistyy minulla lomaillen, mutta molemmat perheen miehistä paiskivat vielä kesäkuun töitä. Luvassa jälleen uusi ja erilainen kesä. 

Helteisistä kesäpäivistä haaveillen, 

Annika

Huhtikuussa haaveiltiin jo kesästä

Tänä vuonna huhtikuussa on ollut varsin vaihtelevat säät. On saatu jo hetkittäin nauttia kesäisestä lämmöstä, mutta pakkaset ja räntäsateet eivät ole vielä meitä unohtaneet. Kotipihaa olemme laitelleet jo kesäkuntoon. Laulumaja siivottiin ja terassikalusteet kannettiin paikoilleen. 

Poika huolsi minun pyöräni käyttökuntoon, tosin vielä ei ole tullut hypättyä sen selkään.

Ystäväni kanssa pidimme jälleen meidän perinteisen putikkeja ja baareja kierroksen Tampereella. Tällä kertaa ruokapaikaksi valikoitui molemmille aivan uusi elämys. 

Ravintola Oppa tarjosi korealaista BBQ ruokaa. Pääsimme itse valmistamaan ruokaa pöydän keskellä olevassa grillissä. Katkarapuja, simpukoita, possua, nautaa, ananasta ja bataattia esimerkiksi löytyi kulhoista, joista itse sait pomia ainekset grilliin tirisemään ja siitä sitten puikolla napata herkkupalat suuhun. Tämä oli mielenkiintoinen uusi kokemus.

Työ- ja koulukiireiden keskelle toi pääsiäisloma ihanan rentouttavan tauon. Pääasiassa ihan vain kotoiltiin nuo viisi lomapäivää. Poikamme kaikki isovanhemmat tavattiin. Kaksi heistä mummulassa ja kolme kutsuttiin meille pääsiäiskahville. 

Tavoitteenani on lisätä liikuntaa (lähinnä lenkkeilyä) tänä vuonna, kun huomasin järkytyksekseni kuinka ison muutoksen liikkumiseeni koirattomuus on tehnyt. Pääsiäisenä sain hyvän ystäväni lenkkiseuraksi ja pitihän sitä sitten poiketa näkötornilla vohvelikahvilla.

Mökkikausikin saatiin käyntiin nyt huhtikuussa, mutta siitä kannattaa lukea tarkemmin tuolta Ainoranta blogin puolelta.

Vappuviikko töissä oli melkoista karnevaalia. Meidän oppilaskunnan hallitus ideoi teemapukeutumista jokaiselle päivälle. Maanantain aloitti kovin trendikäs ARI-päivä, johon lähdin teekkarina lainaten kamppeet mieheltäni. Tiistaina oli vuorossa ihan perinteinen naamiaisasupäivä. Minä olin yksi Karhukoplan konnista. Keskiviikoksi joka luokalle oli arvottu oma teemäväri, jota piti edustaa mahdollisimman kattavasti. Meille onnetar arpoi punaisen. Tulipahan laitettua instaan opetileiltä tuttu viikon ope-asut postaus.

Huhtikuu päättyi vappuaattoon, jonka meidän perhe vietti varsin rauhallisesti mökillä. 

🎈Hauskaa vappua !🎈

Annika

PS. kuukausi kesälomaan!!

Maaliskuu

Outoa, miten tänä vuonna, tämä maaliskuu on tuntunut käsittämättömän pitkältä. Yleensä marraskuu on se vuoden pisimmältä (ja tylsimmältä) tuntuva kuukausi. Hyvänä kakkosen tulee tammikuu, joka on vaan kaiken joulukuuhun liittyneen jälkeen tylsä ja tyhjä. Maaliskuu yleensä on kiva, koska siihen sisältyy lupaus keväästä sekä omat synttärit. Tänä vuonna kevät on todellakin jo pitkällä, vaikka henkisesti yrittääkin varautua todennäköiseen takatalveen.

Tämän kuukauden pituus, voi johtua töiden ja perheasioiden kuormittavuudesta. Onneksi virkistäviä tapaamisia ystävien kanssa on sisältynyt tähän kuukauteen useita. Yhden ystäväni kanssa ei tavata kuin kerran pari vuodessa, mutta aina jutut jatkuu siitä mihin viimeksi jäätiin. Tai ehkä pienellä kertauksella, sillä ikä näkyy muistissamme 😏 Kuun puolessa välissä sekä lopussa oli ohjelmassa ravintola- ja teatteri-ilta ystävän kanssa. Ensimmäinen oli Tampereella eli ensin hyvää ruokaa Kattilassa ja sitten teatteriviihdettä TTT-klubilla Tarja Kulhon tapaan. Toinen oli Hämeenlinnassa ja nyt maukkaan menun tarjosi Bistro Vanai ja sen päätteeksi oli tarkoitus nähdä Hämeenlinnan teatterin näyttämöllä dekkarikomedia 36 askelta. Sairaustapauksen vuoksi kuitenkin tuo toinen teatteri elämys peruuntui.  Näiden iltojen väliin sijoittui neljännen ystävän synttärilahjaksi tarjoama brunssi Tampellan Ståhlbergilla. 

Mieheni ja minä itse olemme maaliskuun synttärisankareita. Kummankin syntymäpäivää juhlistettiin pienesti oman perheen kesken. Pojalla on ollut myös merkittävä kuukausi. Jatko-opiskelu paikkaa piti hakea ja nyt toivotaan, että kesäkuussa ykköstoive toteutuisi. Kesätöitä poika on aktiivisesti hakenut ja työhakemusten laatimista on harjoitellut isänsä kanssa. Pääsipä hän jopa oikeaan työhaastatteluunkin! Nyt kaksi kahden viikon kesätyötä on varmistunut. Loput kesälomasta saa jäädä juurikin lomaksi. Pojan 11 vuotta kestäneet opinnot Pirkanmaan musiikkiopistossa alkavat myös tulla päätökseen. Nyt maaliskuussa tuli suoritetuksi 1,5 tuntia kestänyt taidonnäytekoe. Vielä on jäljellä musiikinteoriasta pidettävä esitelmä sekä perinteinen bändin kevät esiintyminen. Tunnit toki pyörivät normaalisti toukokuun loppuun asti.

Aikainen kevät sekä lumettomuus houkuttelivat jo näin maaliskuun lopussa pihahommiin. Puita leikkelin ja koivuista tippuneita risuja keräilin nurmikolta. Talviset kanervat joutivat pois ja narsissit pääsivät tilalle. Tässähän väkisin alkaa jo mökkikuume nousemaan...😅

Kohta se on ohi, maaliskuu nimittäin!

Annika

Levi

Jälleen on vietetty talvilomaviikko Levillä yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Loman pääväri oli harmaa, mutta se ei onneksi meidän mieliimme päässyt. Lunta oli ihan riittävästi ja päästiin laskettelemaan, mies pääsi hiihtämään ja minä talvipoluille patikoimaan. Koska pakkanen ei paukkunut, niin kylmä ei ulkona tullut. Jopa minun varpaat pysyivät lämpiminä!!

Tuttu mökki taas odotti meitä.

Minun polut ja miehen ladut

Loma ja herkut! Poroburgeri oli maukas uutuus.

Museokortin kanssa kävin tutustumassa saamelaisuuteen Samiland

Lomailu on niin mukavaa! Kuusi ja puoli viikkoa seuraavaan lomaan - jaksaa, jaksaa!! 😊

Annika

Mihin jäi maltti?

Tämän vuoden lukutavoitteekseni asetin maltin. Nyt eletään viikkoa 8 ja minulla on 14 kirjaa luettuna ja 15:sta jo puolessavälissä. Kirjaston varauksissa 12 kirjaa ja lähes joka viikko olen käynyt jonkun uuden sinne varauslistalle lisäämässä. 

Nuo kuvissa olevat olen siis vuoden 2025 aikana ehtinyt lukemaan. Aina kun saan hyvän kirjan luetuksi on suuri kiusaus käydä kurkistamassa onko samalta kirjailijalta jo tiedossa uusi kirja tälle vuodelle? Oikeastaan lähes kaikki kirjat, joita nyt luen ovat julkaistu kuluvan tai edellisen vuoden aikana. Tuolla kirjaston varausjärjestelmässä pääsee varaamaan kirjoja, joita ei ole vielä julkaistu, mutta joiden julkaisu ajankohta on jo tiedossa. 

Vakaa yritys on edetä tänä vuonna paineettomasti näiden kirjojen lukemisen suhteen. Sisältö näissä valitsemissani kirjoissa on yleensä hyvin kepeä, joten miksi sitten itse urakasta ottaa paineita? Tuntuu olevan helpommin sanottu kuin tehty 😉

Lukuterveisin: nenä kirjassa kiinni Annika